Hunajan maku ja väri

Hunajan aromi tulee ensisijaisesti kukkien eteerisistä öljyistä.
Lisäksi mehiläisten entsyymit sekä maaperä, ilmasto ja vuodenaika
vaikuttavat aromien muodostumiseen. Suurin osa suomalaisesta
hunajasta on verraten mietoa monikukkahunajaa, mutta jonkin
verran tuotetaan myös yksikukkahunajia eli lajihunajia, joissa
maut vaihtelevat huomattavasti kasvilajista riippuen.

Myös hunajan tuoksu riippuu lähinnä hunajakasvista. Hunajan
väriin vaikuttavat alkuperä, kiteytyminen, kosteussuhteet, mehiläis-
rotu, kennostojen ikä, hunajan ottotapa ja ikä sekä sadon määrä.
Esimerkiksi apilahunaja on valkoista, voikukkahunaja tummankel-
taista ja kanervahunaja keltaisen- tai punaisenruskeaa.

Hunajan väri vaalenee sen kiteytyessä, ja samakin hunaja saa eri
tavoin kiteytyessään erilaisia värisävyjä. Hienorakeisesti kiteytynyt
näyttää vaaleammalta kuin karkearakeinen. Kiteytyneen hunajan
väri on jotakin valkoisen ja tummanruskean väliltä.

Kaikki saasteet, jotka vaikuttavat kasveihin ja eläimiin, vaikuttavat
myös meteen, mehiläisiin ja edelleen hunajaan. Mehiläispesät tuleekin
sijoittaa riittävän kauas maanteistä ja muista saastelähteistä ja rikka-
kasvi- ja tuholaisruiskutusten kanssa on tarhan lähellä oltava tarkkana.

TIESITKÖ: Runsaan sadon aikana hunaja on yleensä jonkin verran
vaaleampaa kuin muulloin. Tämä johtuu siitä, että kasvien väriaineiden
määrä on vakio, ja jos mettä erittyy paljon, sama värimäärä jakaantuu
suuremmalle mesimäärälle kuin huonon sadon aikana.

Lajihunajaa saadaan, kun jokin hunajakasvi kukkii eri aikaan kuin
muut samalla seudulla, ja sen medestä valmistettu hunaja kerätään
heti lajin kukinnan päätyttyä niin, ettei siihen ehdi sekoittua muita
hunajia. Mehiläiset menevät vain tietyn kasvin kukkiin, kun niillä
ei ole muita vaihtoehtoja.